14. marraskuuta 2010

kirjoitin nimeni korttiin. leivoin toisen kanssa kakun. lauloin kahden muun sanojen perässä. ojensin lahjan kaksinkäsin ja hymyillen.

tämä on päivä, jona sinä saat loistaa, pitää puheen siitä, kuinka koet itsesi ylpeäksi isänä ja olet onnellinen lapsistasi. minulle tämä on yksi päivä muiden joukossa.

kyllä, kirjoitin nimeni myös sinun korttiisi, mutta kaikessa muussa tunsin enemmän ajattelevani sitä toista isää, joka saapui yli kahdeksankymppisenä kävellen kylän toiselta laidalta. häntä, jolle annoin lahjan sinulta.

olen minäkin onnellinen sinusta, vaikka sinullakin on varjopuolesi, jotka toisinaan ovat mielessäni enemmän kuin ne aurinkoisemmat. ehkä sinäkin ajattelet minusta samoin, vaikka se satuttaakin minua eniten ja näet sen.

kaikesta huolimatta olet ainoa isäni, josta välittää eniten. minä vain en ole ainoa tyttäresi. silti, hyvää isänpäivää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti