30. lokakuuta 2010

kaipaan aikaa ennen kuin. todellisuus on ollut rikkinäinen sen jälkeen kun. selaan jälleen kirjaa löytäen jokaisesta sanasta sen, mitä jätit itsestäsi minuun.

näin jälleen unta, jossa kaikki oli toisin kuin. sen viimeisen yön, jonka kyyneleitä kadun, siemenestä kasvoi kaunein puu, jossa on meidän nimikirjaimemme.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti