laventelintuoksuisia unia hänen iholleen siveltyinä. kuin taiteilija laveerasin hänen ranteidensa sykkivät verisuonet tuoksuvanoilla.
ympärillämme auringonvalo hengitti viimeisiä sekuntejaan. hän oli tyttö rohkeus, juoksi rannalta aaltoihin minä kintereillään hameenhelmat vettyneiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti