23. elokuuta 2010

muistan siitä yöstä vain mustan, syvän meren.
haparoin tyhjyyden päällä kuin nuorallakävelijä.

tyttö piteli minua sylissään, kun palasin takaisin.
hänen silmäkulmistaan karkaili iholleni kyyneleitä,
jotka särkyivät ja katosivat takkuisiin hiuksiini.
hän oli vahvana taistellut aikoja harhojani vastaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti