vaaleanpunaisen poissaolo tulee päivä päivältä todellisemmaksi. tänään istuin kirkossa palelemassa, kun hänen nimensä ja ikänsä vuosineen kuukausineen päivineen lausuttiin. hiljainen nyyhkäys penkkirivin toisesta päästä sai turvattomaan tilaan.
kuulin, kuinka miesäänen sijasta nainen lausui viimeiseksi minun nimeni ja ikäni. yritin laskea sen jälkeen mielessäni vapauteni hetken, joka oli ennen ensi kuun syntymäpäivääni.
minua pyydettiin valokuvaajaksi vaaleanpunaisen hautajaisiin. mieluummin valokuvaisin kuitenkin jotakin muuta: http://kielonmarjoja.blogspot.com/2010/12/tahdon-valokuvata-itseni-pois-tasta.html
Kuka on vaaleanpunainen? Minä olen todella pahoillani, jos nämä rivit tässä ovat kaikki täysin totta.
VastaaPoista