kirjoitin yöllä viimeisen kirjeen ( ilman kyyneleitä ) ja piilotin sen odottamaan laatikon pohjalle, valokuvien alle muiden lähettämättömien joukkoon lohduttautumaan toinen toisistaan.
kuuntelin soittolistaa läpi yön; yesterday, you could have, hold on, tuuli. tuntui rauhottavalta maata selällään lattialla – hyisellä betonilla –, sulkea silmät ja laulaa hiljaa mukana muistokohdissa.
kukaan ei poiminut minua sylinsä turvaan, kuten eivät hekään niinä öinä, joina lumi satoi ikkunanraoista sisään ja minä makasin lattialla kerällä. he kävivät vain ovella kääntymässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti