istuin takapenkillä, kuuntelin ultra brata toista päivää ja itkin. katselin ikkunaheijastuksesta, kuinka piilotettuina olemisen roolinsa aistineet kyyneleeni tipahtelivat kaulahuivini kuviointeihin.
kuvitin päänsisäisiä satujani kuihtuvilla kukkasilla, taivaan riepaleilla ja tyrskyaalloilla. keräsin kesän makeat muistot talteen viileneviä päiviä varten. kaiken sen, minkä palelevat käteni ylettyivät kurkottelemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti