4. marraskuuta 2010

koputanko vaiko en ? on mahdollisuus yhdellä sanalla muuttaa tulevaisuutensa ja kääntää kohtalonsa, mutta eikös sen sitten olekin jo kirjoitettu tapahtumaan niin ?

huominen. oranssi tuoli ja kyyneleet, joita yritän piilotella punaisen hupparini alla, rikkinäisessä sydämessä. tavutin kirjeeseen: rik-ki-näin-en ja lisäsin seuraavalle riville: koskaan-aiemmin.

avataanko ovi ? pääsenkö milloin takaisin vapauteen ?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti